SV Suomikoulun Opetussuunnitelma (2016-2017)

Piilaakson Suomikoulun tavoitteena on herättää ja ylläpitää lasten mielenkiinto suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan. Lasten erilaisesta kielitaustasta riippumatta pyritään antamaan lapsille onnistumisen elämyksiä ja mukavia hetkiä suomenkielisessä oppimisympäristössä. Lapsia rohkaistaan käyttämään osaamaansa suomea sekä pyritään kasvattamaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

Opetuksen sisältöalueita ovat erityisesti suomen kieli ja kommunikaatio, sekä ikäryhmistä riippuen mahdollisuuksien mukaan musiikki, liikunta, kädentaidot, matematiikka, biologia, ympäristöoppi, maantieto, terveystieto ja Suomen historia.

Koska Suomikoulu kokoontuu vain joka toinen viikko 1.5 tuntia kerrallaan jää suuri vastuu lasten suomen kielen taitojen ylläpitämiseen ja tukemiseen myös kotien harteille. Suomalaiset laulut, lorut, videot, pelit, kirjat/iltasadut, kotitehtävät, internet (linkkejä lopussa) ja päivittäinen Suomen kielen käyttö myös kotona on erittäin tärkeää.

Opetussuunnitelma on erittäin avoin ja antaa opettajalle mahdollisuuden muokata omat tuntisuunnitelmansa luokkansa vaihtelevaan kielitaitotasoon soveltuviksi. Opetussuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain esim. uusien ryhmien, kirjojen ja oppimateriaalien osalta. Opettajilla kaytössään mahdollisuuksien mukaan kaikki nuorempien ryhmien opetuskeinot ja aiheet.

Ryhmäkohtaiset oppimistavoitteet

Muskariryhmät (0-3v):

Ryhmissä lapset ja vanhemmat yhdessä.

Tutustutaan perinteisiin ja uudempiin suomalaisiin lastenlauluihin, loruihin ja rytmeihin.

Lauletaan, liikutaan, kuunnellaan, tanssitaan ja soitetaan erilaisilla rytmisoittimilla.

Lapset sekä tarkkailijoita että aktiivisia osallistujia ryhmässä. Tarkoitus kasvattaa lasten sanavarastoa ja rytmikorvaa laulujen ja lorujen avulla. Loistava tilaisuus myös vanhemmille tutustua toisiinsa.

Rohkaistaan lapsia käyttämään suomen kieltä.

Ryhmillä käytössään erilaisia välineitä, soittimia: kapulat, rytmimunat, rumpuja, huivit, leikkivarjo, ym.

Musiikki/CD levyt opettajan valinnan mukaan, em. Leikkitunti ja lystitunti kirjat ja CD:t, Lasten toivotut (+cd) 100 iloista lastenlaulua, Tule, tule leikkiin lasten laululeikkejä, jne.

Leikki-ikäisten ryhmät Tenavat (3-4v), Piiperot (4-5v), Paaperot (5-6v):

Suomenkielen kehityksen monipuolinen tukeminen ja kehittäminen, keskustelujen, laulujen, leikkien, draaman, kirjallisuuden (Muumit, Miina ja Manu, Pupu Tupuna, Minttu jne), ja askartelujen avulla. Käytössä Opin Itse sarjan työkirjat 1-4, Muskarista tutut laulukirjat ja CD:t käytössä opettajilla.

Lasten luontaisen mielikuvituksen kehitys mielikuvitusseikkailujen ja satujumpan avulla.

Oppituntien aiheet lasten ikätason, kielitaidon ja kiinnostusten mukaan. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidän toiveensa mukaan oppituntien suunnitteluun.

Jokapäiväisen perussanaston kasvattaminen ja ylläpito, kuten värit, muodot, koti, perhe, ystävät, maatalon-/ metsän eläimet, ammatit, numerot, hedelmät, vihannekset, ruumiinosat, aistit, suomalaiset satuhahmot, muumit, tontut, peikot, prinsessat, rantaretki, metsäretki, kalaretki, jne. (vuodenajat)

Suomalaisen kulttuurin ja tapojen tutkiminen lasten omiin kokemuksiin ja kirjallisuuteen perustuen. Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto, (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Rohkaista lapsia käyttämään suomenkieltä.

Lasten iästä johtuen ryhmissä on tärkeinä tavoitteina myös ryhmässä toimimisen oppiminen ja toimintaan osallistuminen.

Ryhmissä pyritään pitkälti yhteistoiminnallisuuteen, jonka avulla luodaan pohjaa hyvälle yhteistyökyvylle.

Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa.

Käytössä hienomotorisia taitoja kehittävät OPIN ITSE kirjasarjan tehtäväkirjat 1-4, jotka eivät vielä vaadi luku ja kirjoitustaitoa.

Käytössä erilaisia peli- ja leikkivälineitä, sekä musiikkia opettajasta riippuen:

    Palapelit
    Muistipelit
    Pullonpyoritys
    Pääsiäismunat
    Rakennuspalikat
    Hernepussit
    Hyppynarut
    Renkaat
    Hula-vanteet
    leikkivarjo
    Ilmapallot, pikkupallot, rantapallot
    Musiikki/ CD-levyt ja kasetit
    Lystitunti kirja ja CD
    Leikkitunti kirja ja CD
    Lasten toivotut (+CD) 100 iloista lastenlaulua
    Tule tule leikkiin lasten laululeikkeja

Eskariryhmä (6-7v):

Tutustutaan aakkosiin ja lukemisen alkeisiin (lisäystä edellisiin).

Eskarilaisilla käytössä PIKKUMETSÄN AAPINEN ja PIKKUMETSÄN AAPINEN HARJOITUSVIHKO 1 A, sekä tunnin teemaan sopivaa lisämateriaalia (kerätään kansioihin).

Tärkein oppimismenetelmä edelleen leikki, jonka avulla lapset oppivat käsittelemään tunteitaan ja kokemuksiaan.

Keskeisinä oppimiskeinoina toiminnallisuus, keksiminen ja kokeilu, pienet työtehtävät, leikki ja elämyksellisyys.

Syvennetään jo leikkiryhmissa opittua perussanastoa lorujen, laulujen/ musiikin, satujen, liikunnan, teatteri-ilmaisun, draaman, askartelun/kuvataiteen ja tehtäväpapereiden avulla.

Tutustutaan lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aakkosilla leikkien, laulaen, rytmejä taputtaen, sanojen alkukirjaimia kuunnellen, kirjaimia eri tavoin muodostaen, kirjaimia yhteen liuuttaen, äänteitä kuunnellen, salasanoja selvittäen, omia tarinoita keksien, jne.

Käytössä eskarivihko, johon liimataan teemoihin liittyviä loruja ja salasanoja.

Opetellaan ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden avulla tunnistamaan oikea ja väärä/ satu ja todellisuus (Minttu, Muumi, Tatu ja Patu jne.).

Opitaan suomenkielen avulla ilmaisemaan itseään, tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä kuuntelemaan ymmärtämään muita. Keskustellaan omista kokemuksista, luetusta kirjasta, lorusta, vitsistä, jne.

Opitaan hyviä käytöstapoja ja sekä odottamaan vuoroaan.

Tärkeänä tavoitteena eskariryhmässä on myös sosiaalisuus. Ryhmässä pyritään edelleen pitkälti yhteistoiminnallisuuteen mutta yksilötyöskentelyn osuus kasvaa jonkin verran pienenpien ryhmiin verratuna. Kyky toimia sekä ryhmässä että yksilönä.

Opitaan ottamaan toiset huomioon ja tarvittaessa auttamaan, sekä opitaan arvostamaan omaa ja toisten työtä.

Opitaan pelien ja leikkien avulla voittamaan ja häviämään.

Opitaan laulujen, lorujen ja leikkien avulla mm. vuodenajat viikonpäivät, kuukaudet, kello, numerot, vuorokaudenajat, (ennen/ jälkeen käsitteet), säätila.

Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Lukutoukat (7-8v) ja Sanataiturit (8-9v):

Osaavat jo aakkoset ja lukemisen alkeet, ja Sanataiturit osaavat lukea ja muodostaa lyhyitä lauseita (lisäystä edellisiin).

Lukutoukat hallitsevat ja harjoittelevat yksittäisten sanojen lukemista ja opettelevat yhdistämään sanoja toisiinsa ja muodostamaan pieniä lauseita. Lukutoukat käyttävät oppikirjanaan PIKKUMETSÄN AAPISTA ja siihen liittyvää PIKKUMETSÄN AAPINEN HARJOITUSVIHKO 1 B tehtäväkirjaa.

Sanataiturit osaavat jo suht hyvin lukemisen alkeet ja lyhyiden laudeiden muodostamisen. He keskittyvät kielen kehitykseen, oppivat sanaluokkia ja pidempien lauseiden muodostamista. He käyttävät oppikirjana PIKKUMETSÄN LUKUKIRJAA ja siihen liittyvää PIKKUMETSÄN LUKUKIRJA HARJOITUSVIHKO 2A tehtäväkirjaa.

Molemmissa ryhmissä käytössä tunnin teemoihin sopivaa lisämateriaalia. Lisätehtävinä harjoituksia KULKURI 2-3 oppimateriaaleista.

Molempien ryhmien tavoitteena on suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon parantaminen sekä sanavaraston kehittäminen.

Oppia suomenkielen avulla ilmaisemaan itseään, tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä ymmärtämään muita.

Ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden avulla kartutetaan sanavarastoa. Käytössä suomalaiset lastenkirjat, esim. Mauri Kunnaksen kirjat, Tatu ja Patu, Ella, Risto Räppääjä, jne.

Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto , (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Käytössä edelleen luovat keinot, teatteri, draama, laulut, leikit, pelit ja askartelu/kuvataide tuomassa kevennystä ja vaihtelua tuntien kulkuun.

Jo aiemmin leikkiryhmissä läpikäytyjä teemoja syvennetään ja tutkitaan eri näkökulmista.

Lukijat (9-11v) ja Tutkijat (11-16v):

Näissä ryhmissä oppilaiden suomenkielentaidoissa esiintyy jo suurta vaihtelua (lisäystä edellisiin).

Opetus yritetään järjestää yksilöllisesti eriyttäen oppilaiden taitojen ja kiinnostuksen mukaan.

Oppikirjoina Lukijat käyttävät KULKURI 4. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kirjoja ja lukemisia kolmosille ja nelosille. Työkirjoina on käytössä KYNÄKULKURIN EVÄÄT 3 HARJOITUSKIRJA ERIYTTÄVÄ OPETUS seka Kynäkulkurin eväät 4 harjoituskirja.

Tutkijat kayttavat KULKURI 5. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS , KULKURI 6. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS OPPIKIRJOJA seka niihin kuuluvia KYNÄKULKURIN EVÄÄT 5. ja Kynäkulkurin eväät 6 harjoituskirjoja. Vanhempia oppikirjoja jotka ovat vielä apuna opetuksessa Sanataituri 4-5 ja Lukemisia viitosille-seiskoille, sekä Aleksis 7, Timantinmetsästäjä ja Suomi 2. Kirjojen lisänä luetaan ja kuunnellaan suomenkielistä lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkia, pelataan pelejä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, maantiedosta ja historiasta sekä juhlapäivistä.

Tavoitteena on edelleen sanavaraston kehittäminen mutta myös kielen rakenteiden/kieliopin, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen.

  Oppilaita ohjataan suomalaisen kirjallisuuden avulla ymmärtämään omaa kulttuuria sekä tutustumaan muihin kulttuureihin.

Opetellaan ymmärtämään suomen kielen ja suomalaisuuden asema ja merkitys muiden maailman kielten ja kansojen joukossa.

Draamaharjoitusten avulla lapset oppivat luottamaan omaan ilmaisuunsa ja ottamaan huomioon toiset ja näiden erilaiset tavat ilmaista itseään.

Lapset oppivat ymmärtämään, että suomenkieli on heidän persoonalisuutensa olennainen osatekijä.

Ryhmissä tehdään mahdollisuuksien mukaan kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi kirjeenvaihdon ja muiden kanavien esim. internetin kautta.

Pohditaan oppilaan omaa Suomalaista identiteettiä osana kansainvälistä maailmaa.

Suomi toisena kielenä (S2) ryhmä (kaikki kouluikäiset n7-16v):

Suomi toisena kielenä S2–ryhmässä keskitytään erityisesti sanaston kehitykseen ja puhumiseen rohkaisuun.

S2-ryhmän kouluikäiset (n.7-16v.) oppilaat valitaan syksyllä opettajien ja vanhempien arvioinnin mukaan. Oppilaat opiskelevat sekä omassa ikäryhmässään, että S2-ryhmässä suunnilleen saman tasoisen kielitaidon omaavien lasten kanssa.

S2-ryhmän oppilaat osallistuvat opetukseen sekä oman ikäluokkansa mukaisessa kotiryhmässä että S2-pienryhmässä.

SV Suomikoulun toimintasuunnitelma lukuvuodelle 2016-2017

Vuoden yleinen teema; suomen kieltä ja kielioppia yhdessä toimien. Erilaiset toiminnalliset keinot, sekä ryhmien ja opettajien välinen yhteistoiminta nostetaan entistä enemmän esille. Suomalainen musiikki ja laulut, draama, teatteri-ilmaisu, pelit ja leikit opetuksen tukena.

Suomikoulun tavoitteena on herättää ja ylläpitää lasten mielenkiinto suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan. Lasten erilaisesta kielitaustasta riippumatta pyritään antamaan lapsille onnistumisen elämyksiä ja mukavia hetkiä suomenkielisessä oppimisympäristössä. Lapsia rohkaistaan käyttämään osaamaansa suomea sekä pyritään kasvattamaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

Opetuksen sisältöalueita ovat erityisesti suomen kieli ja kommunikaatio, sekä ikäryhmistä riippuen mahdollisuuksien mukaan musiikki, liikunta, kädentaidot, matematiikka, biologia, ympäristöoppi, maantieto, terveystieto ja Suomen historia.

Opettajat kokoontuvat ennen koulun alkua yhteiseen toiminnalliseen koulutukseen. Aiheina mm. tutustumisleikit, ryhmäytyminen, ryhmien välinen yhteistoiminta, toiminnallinen kielioppi, kuvan kielentäminen, sekä satujen ja tarinoiden kasvattaminen musiikin, laulujen ja draaman keinoin.



SYYS-LOKAKUU:

Tutustuminen uusiin ryhmäläisiin "leikkien, laulujen ja teatteri-ilmaisun" avulla , Kerro kerro ystävä oi... On meillä hauska ryhmä...Hei näin kun yhdess’ ollaan...

Kesämuistoja

Syksyinen luonto: sadonkorjuu ja eläimet , popsi popsi porkkanaa..., aijaijai kastutaan..., lähtekäämme metsään

Syksy-teema näkyy myös kirjallisuudessa, askartelussa ja laululeikeissä

Koko koulun yhteinen hätätila harjoitus

Aleksis Kiven päivä 10.10, runot, näytelmät, Seitsemän Veljestä

YK:n päivä 24.10, maailman lapset/ eläimet, kortti tai kirje, lauluja ja leikkejä ympäri maailmaa



MARRASKUU:

Isänpäivä, marraskuun 2. sunnuntai (13.11), lahja, kortti, kirje, sarjakuva, oma tarina, laulu tai runo isästä

Isät mukaan tunnille 6.11, kädentaitoja (puutöitä?), leikkejä ja lauluja isän kanssa.

Halloween, satuhahmot, ammatit (askartelut), draama, laululeikit

Suomen itsenäisyyspäivään valmistautuminen (askartelu, kirjallisuus ja laulut)

Suomen itsenäisyyspäivään liittyviin traditioihin tutustuminen, Maamme laulun harjoitukset



JOULUKUU:

Itsenäisyyspäivä 6.12 (Jean Sibelius 150 v. 8.12, Finlandia) Maamme laulu

Suomalaiset jouluperinteet, valmistaudutaan joulujuhliin (askartelu/koristeet, laululeikit)

Joulujuhlaesityksiin valmistautuminen, ryhmien välinen yhteistyö

JOULUJUHLA 11.12 suomalaiset jouluherkut, lasten esitykset, joulupukki



TAMMI-HELMIKUU:

Talviset muutokset luonnossa

Talviaiheisia lauluja, satuja ja askarteluja, Rati, riti ralla, Lumiukko iltasella, karhu nukkuu...

Ystävänpäivä, leikkejä, lauluja, satuja ja askarteluja. Ystäväni tuttavani, Hansvili

J.L Runebergin päivä 5.2, Maamme-laulu

Kalevalan päivä 28.2 / Suomalaisen kulttuurin päivä; suomalaisia kansantarinoita ja suomalainen lasten/nuorten kirjallisuus, perinneleikit, kansantanssit ja laulut

Lasten omat tarinat, niiden kuvitus, draamaleikit, nukketeatteri

Laskiainen: talvileikit, luistelutapahtuma 26.2.



MAALIS-HUHTIKUU:

Kevään tuomat muutokset luonnossa

Kevätaiheisia askarteluja, lauluja, kirjallisuus

Oppilaiden “talent” show, musiikkia, tanssia, laulua, ryhmien välinen yhteistyö

Mikael Agricolan päivä 9.4, suomen kielen päivä, ABC-kirja, ensimmäinen aapinen

Suomalaiset pääsiäisperinteet, pääsiäisaiheiset askartelut, laulut ja kirjallisuus

Vappu 1.5 perinteet



TOUKOKUU:

Kesäinen luonto

Kesään liittyvät laulut, Lintu lensi oksalle. Askartelut ja kirjallisuus

Äitienpäivä, toukokuun 2. Sunnuntai (14.5), lahja, kortti, kirje

Kevätjuhlaan valmistautuminen

KEVÄTJUHLA 21.5 koko koulun yhteinen piknik, Suomi 100v. perinneleikit ja laulut

Linkkeja Opetuksen tueksi (kaikkien linkkien toimivuuta ei ole tarkistettu 2013)