Silicon Valley Suomikoulu

Opetussuunnitelma
Oppimistavoitteet

Toimintasuunnitelma
Linkkeja Opetuksen tueksi

SV Suomikoulun Opetussuunnitelma (2021-2022)

Piilaakson Suomikoulun tavoitteena on herättää ja ylläpitää lasten mielenkiinto suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan. Lasten erilaisesta kielitaustasta riippumatta pyritään antamaan lapsille onnistumisen elämyksiä ja mukavia hetkiä suomenkielisessä oppimisympäristössä. Lapsia rohkaistaan käyttämään osaamaansa suomea sekä pyritään kasvattamaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

Opetuksen sisältöalueita ovat erityisesti suomen kieli ja kommunikaatio, sekä ikäryhmistä riippuen mahdollisuuksien mukaan musiikki, liikunta, kädentaidot, matematiikka, biologia, ympäristöoppi, maantieto, terveystieto ja Suomen historia.

Koska Suomikoulu kokoontuu vain joka toinen viikko 1.5 tuntia kerrallaan jää suuri vastuu lasten suomen kielen taitojen ylläpitämiseen ja tukemiseen myös kotien harteille. Suomalaiset laulut, lorut, videot, pelit, kirjat/iltasadut, kotitehtävät, internet (linkkejä lopussa) ja päivittäinen Suomen kielen käyttö myös kotona on erittäin tärkeää.

Opetussuunnitelma on erittäin avoin ja antaa opettajalle mahdollisuuden muokata omat tuntisuunnitelmansa luokkansa vaihtelevaan kielitaitotasoon soveltuviksi. Opetussuunnitelmaa tullaan päivittämään vuosittain esim. uusien ryhmien, kirjojen ja oppimateriaalien osalta. Opettajilla kaytössään mahdollisuuksien mukaan kaikki nuorempien ryhmien opetuskeinot ja aiheet.

Tänä vuonna uutena kirjana käytössä kaikilla opettajilla maailman Suomi-kouluille tehty Kotisuomea-kirja, joka on tämän vuoden toimintasuunnitelmamme pohjalla.

Ryhmäkohtaiset oppimistavoitteet

Muskariryhmät (0-3v): ei toiminnassa tänä vuonna

Ryhmissä lapset ja vanhemmat yhdessä.

Tutustutaan perinteisiin ja uudempiin suomalaisiin lastenlauluihin, loruihin ja rytmeihin.

Lauletaan, liikutaan, kuunnellaan, tanssitaan ja soitetaan erilaisilla rytmisoittimilla.

Lapset sekä tarkkailijoita että aktiivisia osallistujia ryhmässä. Tarkoitus kasvattaa lasten sanavarastoa ja rytmikorvaa laulujen ja lorujen avulla. Loistava tilaisuus myös vanhemmille tutustua toisiinsa.

Rohkaistaan lapsia käyttämään suomen kieltä.

Ryhmillä käytössään erilaisia välineitä (soittimia voivat olla esimerkiksi kapulat, rytmimunat, rummut, helistimet, huivit, ym.). Etäopetuksessa käytämme kotoa löytyviä soittimia ja itse askarreltuja rytmimunia.

Musiikki/CD levyt opettajan valinnan mukaan, em. Leikkitunti ja lystitunti kirjat ja CD:t, Lasten toivotut (+cd) 100 iloista lastenlaulua, Tule, tule leikkiin lasten laululeikkejä, jne.

Leikki-ikäisten ryhmät Viikarit (4-6v):

Suomenkielen kehityksen monipuolinen tukeminen ja kehittäminen, keskustelujen, laulujen, leikkien, draaman, kirjallisuuden (Muumit, Miina ja Manu, Pupu Tupuna, Minttu jne), ja askartelujen avulla. Käytössä Opin Itse sarjan työkirjat 1-4, Muskarista tutut laulukirjat ja CD:t käytössä opettajilla.

Lasten luontaisen mielikuvituksen kehitys mielikuvitusseikkailujen ja satujumpan avulla.

Oppituntien aiheet lasten ikätason, kielitaidon ja kiinnostusten mukaan. Teemakokonaisuuksien valinnassa pyritään löytämään lapsille merkitykselliset asiat ottamalla heidän toiveensa mukaan oppituntien suunnitteluun.

Jokapäiväisen perussanaston kasvattaminen ja ylläpito, kuten värit, muodot, koti, perhe, ystävät, maatalon-/ metsän eläimet, ammatit, numerot, hedelmät, vihannekset, ruumiinosat, aistit, suomalaiset satuhahmot, muumit, tontut, peikot, prinsessat, rantaretki, metsäretki, kalaretki, jne. (vuodenajat)

Suomalaisen kulttuurin ja tapojen tutkiminen lasten omiin kokemuksiin ja kirjallisuuteen perustuen. Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto, (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Rohkaista lapsia käyttämään suomenkieltä.

Lasten iästä johtuen ryhmissä on tärkeinä tavoitteina myös ryhmässä toimimisen oppiminen ja toimintaan osallistuminen.

Ryhmissä pyritään pitkälti yhteistoiminnallisuuteen, jonka avulla luodaan pohjaa hyvälle yhteistyökyvylle.

Eheytetyt kokonaisuudet ja oppimisprosessi ovat tärkeämpiä kuin yksittäiset sisällöt. Kokemusten ja tietojen käsittely vuorovaikutuksessa aikuisten ja lasten kanssa monin eri tavoin on oppimisen keskeinen osa.

Käytössä hienomotorisia taitoja kehittävät OPIN ITSE kirjasarjan tehtäväkirjat 1-4, jotka eivät vielä vaadi luku ja kirjoitustaitoa.

Käytössä erilaisia peli- ja leikkivälineitä, sekä musiikkia opettajasta riippuen:

Lukutoukat (6-7v): yhdessä Sanataitureiden kanssa tänä vuonna

Tutustutaan aakkosiin ja lukemisen alkeisiin (lisäystä edellisiin).

Lukutoukilla käytössä HAUSKA MATKA AAPINEN sekä tunnin teemaan sopivaa lisämateriaalia (kerätään kansioihin).

Tärkein oppimismenetelmä edelleen leikki, jonka avulla lapset oppivat käsittelemään tunteitaan ja kokemuksiaan.

Keskeisinä oppimiskeinoina toiminnallisuus, keksiminen ja kokeilu, pienet työtehtävät, leikki ja elämyksellisyys.

Syvennetään jo leikkiryhmissa opittua perussanastoa lorujen, laulujen/ musiikin, satujen, liikunnan, teatteri-ilmaisun, draaman, askartelun/kuvataiteen ja tehtäväpapereiden avulla.

Tutustutaan lukemisen ja kirjoittamisen alkeisiin aakkosilla leikkien, laulaen, rytmejä taputtaen, sanojen alkukirjaimia kuunnellen, kirjaimia eri tavoin muodostaen, kirjaimia yhteen liuuttaen, äänteitä kuunnellen, salasanoja selvittäen, omia tarinoita keksien, jne.

Käytössä eskarivihko, johon liimataan teemoihin liittyviä loruja ja salasanoja.

Opetellaan ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden avulla tunnistamaan oikea ja väärä/ satu ja todellisuus (Minttu, Muumi, Tatu ja Patu jne.).

Opitaan suomenkielen avulla ilmaisemaan itseään, tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä kuuntelemaan ymmärtämään muita. Keskustellaan omista kokemuksista, luetusta kirjasta, lorusta, vitsistä, jne.

Opitaan hyviä käytöstapoja ja sekä odottamaan vuoroaan.

Tärkeänä tavoitteena eskariryhmässä on myös sosiaalisuus. Ryhmässä pyritään edelleen pitkälti yhteistoiminnallisuuteen mutta yksilötyöskentelyn osuus kasvaa jonkin verran pienenpien ryhmiin verratuna. Kyky toimia sekä ryhmässä että yksilönä.

Opitaan ottamaan toiset huomioon ja tarvittaessa auttamaan, sekä opitaan arvostamaan omaa ja toisten työtä.

Opitaan pelien ja leikkien avulla voittamaan ja häviämään.

Opitaan laulujen, lorujen ja leikkien avulla mm. vuodenajat viikonpäivät, kuukaudet, kello, numerot, vuorokaudenajat, (ennen/ jälkeen käsitteet), säätila.

Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Sanataiturit (7–8 v) ja Lukijat (8–9 v):

Osaavat jo aakkoset ja lukemisen alkeet, ja Sanataiturit osaavat lukea ja muodostaa lyhyitä lauseita (lisäystä edellisiin).

Sanataiturit hallitsevat ja harjoittelevat yksittäisten sanojen lukemista ja opettelevat yhdistämään sanoja toisiinsa ja muodostamaan pieniä lauseita. He käyttävät oppikirjanaan PIKKUMETSÄN AAPISTA ja siihen liittyvää PIKKUMETSÄN AAPINEN HARJOITUSVIHKO 1A tai 1 B tehtäväkirjaa. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Zoomikoulun aikana opiskeleminen mahdollistaa mm. virtuaalivierailut Suomeen, kenties eläinmuseoon, Korkeasaareen, presidentin linnaan jne.

Lukijoilla on myös käytössään oma Padlet-seinä, minne opettaja laittaa kotitehtäviä ja videolinkkejä.

Lukijat osaavat jo suht hyvin lukemisen alkeet ja lyhyiden lauseiden muodostamisen. He keskittyvät kielen kehitykseen, oppivat sanaluokkia ja pidempien lauseiden muodostamista. He käyttävät oppikirjana PIKKUMETSÄN LUKUKIRJAA ja siihen liittyvää PIKKUMETSÄN LUKUKIRJA HARJOITUSVIHKO 2A tehtäväkirjaa. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Molemmissa ryhmissä käytössä tunnin teemoihin sopivaa lisämateriaalia.

Molempien ryhmien tavoitteena on suomenkielen luku- ja kirjoitustaidon parantaminen sekä sanavaraston kehittäminen.

Oppia suomenkielen avulla ilmaisemaan itseään, tuomaan esiin omia ajatuksiaan ja mielipiteitään sekä ymmärtämään muita.

Ikäryhmälle sopivan kirjallisuuden avulla kartutetaan sanavarastoa. Käytössä suomalaiset lastenkirjat, esim. Mauri Kunnaksen kirjat, Tatu ja Patu, Ella, Risto Räppääjä, jne.

Suomalaiset juhlapyhät ja niiden vietto , (Aleksis Kiven päivä 10.10, isänpäivä, itsenäisyyspäivä, joulu, ystävänpäivä, J.L Runebergin päivä 5.2, Kalevalan päivä 28.2 , laskiainen, Mikael Agricolan päivä 9.4, pääsiäinen, vappu, äitienpäivä).

Käytössä edelleen luovat keinot, teatteri, draama, laulut, leikit, pelit ja askartelu/kuvataide tuomassa kevennystä ja vaihtelua tuntien kulkuun.

Jo aiemmin leikkiryhmissä läpikäytyjä teemoja syvennetään ja tutkitaan eri näkökulmista.

Etsijät (9–10v.) ja Tutkijat (10+v.):

Näissä ryhmissä oppilaiden suomenkielentaidoissa esiintyy jo suurta vaihtelua (lisäystä edellisiin).

Opetus yritetään järjestää yksilöllisesti eriyttäen oppilaiden taitojen ja kiinnostuksen mukaan.

Opettajat keräävät erityisesti nyt Zoomikoulun aikana oppimateriaalia useasta eri lähteestä ja niitä tehdään sekä tietokoneella, että kirjallisesti. Verkossa opiskelu mahdollistaa esimerkiksi erilaisten videoiden näyttämisen sekä ”tutustumiskäynnit”. Alla olevia oppikirjoja käytetään opetuksen tukena.

Oppikirjoina Etsijät käyttävät KULKURI 4. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS kirjoja ja lukemisia kolmosille ja nelosille. Työkirjoina on käytössä KYNÄKULKURIN EVÄÄT 3 harjoituskirja sekä KYNÄKULKURIN EVÄÄT 4 harjoituskirja. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Ryhmän tavoitteena puhutun kielen tuottaminen ja ymmärtäminen, sanaston laajennus, kirjoittamisen sekä luetun ymmärtämisen kehittäminen.

Tutkijat käyttävät KULKURI 5. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS, KULKURI 6. ÄIDINKIELI JA KIRJALLISUUS OPPIKIRJOJA sekä niihin kuuluvia KYNÄKULKURIN EVÄÄT 5. ja KYNÄKULKURIN EVÄÄT 6 harjoituskirjoja. Käytössä myös tehtäviä Kotisuomea kirjasta.

Tutkijat luokalla on myös oma ilmoitustaulu Padlet- ympäristössä.

Kirjojen lisänä luetaan ja kuunnellaan suomenkielistä lasten ja nuorten kirjallisuutta, musiikkia, pelataan pelejä ja keskustellaan ajankohtaisista asioista, maantiedosta ja historiasta sekä juhlapäivistä.

Tavoitteena on edelleen sanavaraston kehittäminen mutta myös kielen rakenteiden/kieliopin, kirjoittamisen ja luetun ymmärtämisen kehittäminen.

Oppilaita ohjataan suomalaisen kirjallisuuden avulla ymmärtämään omaa kulttuuria sekä tutustumaan muihin kulttuureihin.

Opetellaan ymmärtämään suomen kielen ja suomalaisuuden asema ja merkitys muiden maailman kielten ja kansojen joukossa.

Draamaharjoitusten avulla lapset oppivat luottamaan omaan ilmaisuunsa ja ottamaan huomioon toiset ja näiden erilaiset tavat ilmaista itseään.

Lapset oppivat ymmärtämään, että suomenkieli on heidän persoonalisuutensa olennainen osatekijä.

Ryhmissä tehdään mahdollisuuksien mukaan kansainvälistä yhteistyötä esimerkiksi kirjeenvaihdon ja muiden kanavien esim. internetin kautta.

Pohditaan oppilaan omaa Suomalaista identiteettiä osana kansainvälistä maailmaa.

Suomi toisena kielenä (S2) ryhmä (kaikki kouluikäiset n. 7-16v):

Ryhmä ei valitettavasti käynnistynyt yrityksistä huolimatta tänä syksynä

Suomi toisena kielenä S2–ryhmässä keskitytään erityisesti sanaston kehitykseen ja puhumiseen rohkaisuun.

S2-ryhmän kouluikäiset (n.7-16v.) oppilaat valitaan syksyllä opettajien ja vanhempien arvioinnin mukaan. Oppilaat opiskelevat sekä omassa ikäryhmässään, että S2-ryhmässä suunnilleen saman tasoisen kielitaidon omaavien lasten kanssa.

S2-ryhmän oppilaat osallistuvat opetukseen sekä oman ikäluokkansa mukaisessa kotiryhmässä että S2-pienryhmässä.

SV Suomikoulun toimintasuunnitelma lukuvuodelle 2023-2024

Piilaakson Suomi-koulun teemana on runous ja kirjallisuus. Tämän lukuvuoden kuluessa tutustumme suomalaisiin runoilijoihin, muusikoihin, kirjailijoihin jne.

Tutkimme erityisesti Kirsi Kunnaksen tuotantoa, koska hänen syntymästään tulee kuluneeksi 100- vuotta vuonna 2024. Kirsi Kunnas; ”Lasten kanssa juttelu on helposti sitä, että syöpäs nyt, harjaa hampaat, nyt nukkumaan. Mutta pieni lapsi tarvitsee myös monimutkaisia lauserakenteita. Niiden kautta hän oppii, että elämässä on eri värejä ja sävyjä. Runot ja tarinat opettavat lapselle, että ihmisessä on myös ristiriitaisia tunteita. Niiden kautta lapsi oppii itsekin ilmaisemaan ajatuksiaan ja tunteitaan ja käyttämään kieltä. Samalla äidit oppivat tuntemaan paremmin lapsensa.” Kunnas kehottaa lukemaan jo vauvoille. ”Aivojen kielikeskus aktivoituu puolen ikävuoden paikkeilla, ja sitä vaihetta kestää kolmevuotiaaksi asti. Silloin lapsille pitää lukea paljon.”

Leikimme kielellä erilaisten toiminnallisten menetelmien avulla; musiikki, tanssi, draama, teatteri-ilmaisu tieto- ja viestintäteknologia, kädentaidot, pelit ja leikit tukevat monilukutaidon kehittymistä. Opimme suomen kieltä, kulttuuria ja kielioppia yhdessä tutkien ja touhuten.

Suomi-koulun tavoitteena on herättää ja ylläpitää lasten mielenkiinto suomen kieltä ja suomalaisuutta kohtaan. Lasten erilaisesta kielitaustasta riippumatta pyrimme antamaan lapsille onnistumisen elämyksiä ja mukavia hetkiä suomenkielisessä oppimisympäristössä. Rohkaisemme lapsia käyttämään osaamaansa suomea sekä pyrimme kasvattamaan jokapäiväiseen elämään liittyvää sanastoa.

Opetuksen sisältöalueita ovat erityisesti suomen kieli ja kommunikaatio, sekä ikäryhmäin mukaan musiikki, liikunta, kädentaidot, matematiikka, biologia, ympäristöoppi, maantieto, terveystieto ja Suomen historia. Käsittelemme lisäksi oppilaiden kiinnostuksen kohteita ja näin osallistamme myös oppilaat tuntien suunnitteluun.

SYYS-LOKAKUU:

Tutustuminen uusiin ryhmäläisiin "leikkien, laulujen ja teatteri-ilmaisun" avulla, Kerro kerro ystävä oi... On meillä hauska ryhmä...Hei näin kun yhdess’ ollaan...

Syksyloruja ja -runoja

        Tunteellinen siili
         Oi, sanoi siili, olen tunteellinen siili, olen hyvä, kiltti, hellä. Ja kenelläpä kellä on vastaansanomista?
         Se vain on surullista, että piikkikuoren alla siilin hellyys piili.
         Tiitiäisen satupuu, 1956

Kesämuistoja ja ryhmähengen luominen

Sovitaan ryhmän yhteiset säännöt ja luodaan pohja hyvälle työrauhalle

Miten sadonkorjuu tapahtui ennen, miten se tapahtuu nykyään, miten luulette, että sadonkorjuu kehittyy tulevaisuudessa? popsi popsi porkkanaa..., peruna on pyöreä, nukkuu nukkuu pikkulanttu nukkuu…., lähtekäämme metsään…

Tutustutaan toistemme harrastuksiin, perheisiin, herkkuruokiin jne…

Luonnonsuojelu ja kierrätys; miten kierrätys on kehittynyt Suomessa vuosien kuluessa? Miten luulet, että kierrätys kehittyy tulevaisuudessa?

Syksy-teema näkyy myös kirjallisuudessa ja saduissa, askartelussa ja laululeikeissä, karhu nukkuu, karhu nukkuu, oravalla veitikalla, pikku jänö nukkuu, siili menee lypsylle..

        Tiitiäisen tuutulaulu
        Tiitiäinen metsäläinen pieni menninkäinen posket tehty puolukasta tukka naavantuppurast silmät on siniset tähdet
        Tiitiäisen satupuu, 1956

Aleksis Kiven päivä 10.10, runot, näytelmät, Seitsemän veljestä (153-vuotta)

Oma mielikirjapäivä

Liikenneturvallisuus

MARRASKUU:

Miten luonto sopeutuu talveen/ miten eläimet selviävät talvesta?

YK:n päivä 24.10, Tasa-arvo/ maailman lapset/ erilaisuuden kohtaaminen/arvostaminen, kortin tai kirjeen kirjoittaminen, lauluja ja leikkejä ympäri maailmaa. Lasten ja nuorten elämä Suomessa verrattuna Kaliforniaan. Mitä eroja-yhtäläisyyksiä?

Isänpäivä, marraskuun 2. sunnuntai (12.11), kortti/runo isälle, vaarille, papalle tai jollekin muulle tärkeälle henkilölle

Halloween 31.10, satuhahmot, ammatit, draama, laululeikit; Piippolan vaarilla oli talo, mörrimöykky tanssii, peikkojumppa, kirpeällä tuulisäällä, hämä hämähäkki….

        Herra Pii Poo
         Herra Pii Poo oli taikuri. Hän huusi: hii hoo! ja maata potkaisi ja taikoi: rusinoita mansikoita omenoita perunoita porkkanoita prinsessoita makkaroita, siis herra Pii Poo oli noita.
        Tiitiäisen satupuu, 1956

Perheillä on usein omia tapoja ja perinteitä. Mitä ovat perinteet? Miten perinteet siirtyvät sukupolvelta toiselle, vai siirtyvätkö ne?

Millaisia juhlaperinteitä kodissanne on? Mitkä kotinne juhlaperinteet ovat suomalaisia? Mitkä kotinne perinteet liittyvät johonkin muuhun kulttuuriin? Onko teillä täysin omia perinteitä, joita oma perheenne noudattaa?

Suomen itsenäisyyspäivään valmistautuminen (askartelu, kirjallisuus ja laulut)

Suomen itsenäisyyspäivään liittyviin traditioihin tutustuminen, Maamme laulun harjoitukset

JOULUKUU:

Oppilaiden Suomi-kuva/ yleinen Suomi-kuva maailmalla

Mitä on suomalaisuus? Runo, räppi, laulu Suomelle

Itsenäisyyspäivä 6.12 (Jean Sibelius 8.12, Finlandia) Maamme laulu

Suomalaiset jouluperinteet, valmistaudutaan joulujuhliin (askartelu/koristeet, laululeikit)

Joulujuhlaesityksiin valmistautuminen

JOULUJUHLA 10.12 suomalaiset jouluherkut, jouluaskartelut, joulupukki

TAMMI-HELMIKUU:

Suomen talvi on pimeä ja kylmä

Talviaiheisia loruja, runoja, lauluja, satuja ja askarteluja, Rati, riti ralla, Lumiukko iltasella, karhu nukkuu..,Jänöjussin mäenlasku

        Pimeä ratsastaa
         Pimeä ratsastaa mustalla tammalla, mustan tamman hännällä huiskuttaa. Pimeä ratsastaa äänetöntä laukkaa, tähtisellä kammalla hiuksiansa kampaa, kuusta palan haukkaa ja sitten menee pöllön silmiin nukkumaan.
        Tiitiäisen metsä, 2020

Muumilaakson elämää

Talvinen metsä ja puut. Miten metsän hoito on muuttunut vuosien saatossa? Mitä puista tehdään?

Ystävänpäivä, tunteet ovat tärkeitä, leikkejä, lauluja, satuja ja askarteluja. Ystäväni tuttavani, Hansvili, Minun ystäväni on kuin villasukka

J.L Runebergin päivä 5.2, Maamme-laulu

Kalevalan päivä 28.2 / Suomalaisen kulttuurin päivä; sananlaskut, arvoitukset, lorut, hölmöläissadut ja kansantarinat

Kalevalamittainen runo, perinneleikit, kansantanssit ja laulut, räppiä Kalevala mittaan

Laskiainen: talvileikit, luistelutapahtuma?

MAALIS-HUHTIKUU:

Luonto maalla ja kaupungissa, miten ilmaston lämpeneminen vaikuttaa Suomeen?

Mikael Agricolan päivä 9.4, suomen kielen päivä, ABC-kirja, ensimmäinen aapinen

Sadutus/ lasten omat tarinat, niiden kuvitus, draamaleikit, eläytyminen satuun tai tarinaan, nukketeatteri

Minna Canthin (1844–1897) päivä, tasa-arvon päivä 19.3

Suomalaiset pääsiäisperinteet, pääsiäis-/kevätaiheiset askartelut, laulut ja kirjallisuus

Vappu 30.5, perinteet

TOUKOKUU:

Kesäinen valoisa luonto

Kesään liittyvät runot, lorut, laulut, Taitaa tulla kesä, Pikkuiset kultakalat, Koivun oksaan korkealle...

        Vanha vesirotta
         Kaislaranta kahisee, suviheinä suhisee, rapakossa rahisee: Kuka tulla tuhisee?
         Mikä tuolla pilkistää?
         Vesirotan pieni pää, viikset vallan mutaisina, rämpii jalat rutaisina vanha Jaakko Vaakko Vesirotta.
        Tiitiäisen satupuu, 1956

Hyvän palautteen antaminen

Äitienpäivä, toukokuun 2. Sunnuntai (12.5), lahja, kortti, kirje, runo

Kevätjuhlaan valmistautuminen

KEVÄTJUHLA 19.5 koko koulun yhteinen piknik?